10.7.2012

Eesti vs. Suomi

Linna = kaupunki ja hall = harmaa. Nykyinen Linnahall, entinen V.I.Lenin Palace of Culture and Sports.
Silloin tällöin on virkistävää laajentaa omia näkemyksiään astumalla sivuun tavallisista ajatuspoluistaan ja katsella ympäristöään ikään kuin ulkopuolelta käsin. Tallinnassa sijaitseva Linnahall on yksi esimerkki jopa perin surrealistisesta kokemuksesta tavallisen arjen keskellä: ensin kävelet tavallisessa kaupungissa ja yhtäkkiä eteen heitetään tuollainen valtava neuvostoaikainen harmaa ja rapistuva betonimonumentti ilman mitään viitekehystä. Siinä ikään kuin hämmästyy ja jää pohtimaan, mikä tämä on ja mitä täällä on tapahtunut.

Tallinnassa olleen koulutuksen aikana tuli mieleeni ajatus, että Viron kieli kuulostaa paikoitellen todella vanhalta Suomen kieleltä. Nyt jälleen pari viikkoa Suomen kieltä kuunnelleena olen jäänyt pohtimaan yhtäläisyyksiä Viron ja Suomen kielien välillä ja mitä kieliemme välillä on oikein tapahtunut. Osa molempien kielien sanastosta on toki lainasanoja muista kielistä (saksa, ruotsi, venäjä), mutta hämmästyttävän usein suomalaisten ja virolaisten sanojen välille löytyy jokin yhteinen "kantasana". Itse lähestyin urautuneiden ajatusmallieni rikkomista maistelemalla sanoja foneettisesti (=ääneen lausumalla), mikä poistaa toisinaan harhaan johtavan kirjoitusasun. Muutamia ahaa-elämyksiä syntyi ja pääasiassa siksi tämä postaus tuli ylipäätään kirjoitettua.

Tallinnan katuja tallatessa mainoskyltit ja ravintoloiden ruokalistat tarjosivat toki joitakin sanoja pohdittaviksi, mutta varsinainen löytöretki sanastoon avautui Isosta Kirjasta. Erityisen mielenkiintoisen lähtökohdan tällaiselle suomen ja viron kielten välisten erojen ja yhtäläisyyksien löytämiselle tekee se, että Raamattua on käännetty Viron kielelle jo kohta 300 vuotta siinä missä ensimmäiset suomenkieliset Raamatut tuotettiin noin sata vuotta aikaisemmin (Mikael Agricola). Päivitettyjen käännösten myötä vertailukelpoisia sanoja ja sanastoa sekä tapoja ilmaista eri asiat on käytettävissä eri aikakausilta, jolloin eksegetiikka ja hermeneutiikka helpottuvat. Woot? Lyhyesti suomennettuna: Eksegeettinen kysymys kuuluu: "Mitä teksti tarkoitti omassa historiallisessa tilanteessa ja mitä kirjoittajat sillä alun perin tarkoittivat?" Hermeneuttinen kysymys kuuluu: "Mitä sama teksti merkitsee nykypäivän ihmiselle?" [Wikipedia.fi, Eksegetiikka, lainattu 5.7.2012]